Toiminto ei ole käytössä, koska olet kieltänyt evästeiden käytön tähän tarkoitukseen. Muuta valintojasi evästeasetuksista.
Kullervo ”kone” Korhonen aloitti kullan konekaivuun - Artikkeli - Nettikone

Kullervo ”kone” Korhonen aloitti kullan konekaivuun

Uutiset 04.09.2020

Inarin Lemmenjoella moni on käynyt kokeilemassa onneaan. Maan poveen kätkeytynyt kulta on kiehtonut miehiä ja naisia jo yli 180 vuoden ajan.

Nyt koneellinen kullankaivuu loppui, kun kymmenisen vuotta sitten päivitetty kaivoslaki kielsi koneellisen voiman käytön kullan etsinnässä. Nyt on aika muistella hieman Lemmenjoen kultahistoriaa.

Keminjoelta suulta löytyi kultaa ensimmäisen kerran vuonna 1837. Ivalojoelle kultaryntäys alkoi vuonna 1869. Lemmenjoenkin ensimmäiset viralliset valtaukset tehtiin jo vuonna 1870. Suurin kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi kuitenkin vasta vuonna 1946, kun Ranttilan veljeskatras löysi kultaa Morgamjoelta. Kultaan ja sen kaivamiseen hurahtaneet miehet ja naiset kantavat alalla nimitystä ”elinkautiset”. Ja vuosien varrella heitä on ollut useita.

Jos alkuaikoina homma olikin aika villiä, niin nykyään kullankaivajat ovat järjestäytyneet ja Lapin Kullankaivajain liitto perustettiin vuonna 1949 kaivajien etuja valvomaan. Tuolloin lapio ja kanki olivat työvälineet. 

Koneellisen kullankaivun tarina alkaa 1950-luvun alusta. Tuolloin helsinkiläinen kullankaivaja, kullankaivajain liiton perustaja ja sen aikainen puheenjohtaja, nimeltään Kullervo ”Kulta” Korhonen (1908-1989) sai päähänsä idean tehostaa kaivamista konevoimalla. Lapiomiehiä kun kävi sääliksi ja koneen teho oli tiedossa.

Liekö lapiolla 1930-luvulta asti jatkunut kovan maan koputteleminen alkanut miestä myös kyllästyttämään. Korhonen kuului legendaariseen neljän porukkaan muitten kuuluisien kullankaivajien  Jukka Pellisen (1910-1953), Jaakko Isolan (1903-1978) ja Heikki Kokon (1915-1972) kanssa. Muut eivät koneen ostolle Korhosen tavoin lämmenneet Isolan kieltäydyttyä jyrkästi sijoittamaan kultaansa moiseen härveliin. Tästä johtuen myös Pellinen ja Kokko vetäytyivät hankkeesta. Korhonen kuitenkin piti päänsä ja tästä voi siis laskea koneellisen kullankaivun Lemmenjoella alkaneen.

Vaikka rahaa oli jo kaivetusta kullasta tullut, niin Korhosen omat varat eivät riittäneet kalliin koneen ostoon ja tuontiin Ruotsista. Hän teki hankintaa varten valtion takaamaa velkaa ja myös ystäviltä ja sukulaisilta piti kerjätä varoja lainaksi.

Niinpä kaivajakavereitten ”konekiimaksi” kutsuma tauti hellitti hetkeksi, kun seitsemän tonnia painava Åkerman 220 eli ”Hullu-Jussi” rahdattiin geologisen tutkimuskeskuksen telaketjutraktorin vetämänä ja tukkireen päällä Morgamille kevättalvella 1951. Kerrotaan, että 1500 poron tokka tallasi kulku-uran kaivukoneelle ja sen veturille  kulkea. Matkan pituus oli 70 kilometriä ja aikaa siihen kului kaksi viikkoa.

Mäläskä jatkoi 70-luvulla

Array

Korhosen konekaivuyritys kuitenkin meni pahasti mönkään. Ensimmäisenä kesänä kultaa tosin löytyi lähes kahdeksan kiloa, mutta kulutkin olivat suuret. Parinkymmenen työmiehen palkkoihin, koneen kuoletuksiin ja korkoihin sekä muihin kuluihin rahat vielä kesällä 1951 jotenkuten riittivät. Talvi ja kesä 1952 kuitenkin romuttivat ensimmäisen konekaivajan talouden. Konetta vietiin pitkin poikin Miessiä ja Jäkälä-Äytsiä todellisten kultalöytöjen toivossa. Kone suistui syyssateissa nurin kuramonttuun ja niin kellistyi kirjaimellisesti ensimmäinen koneellinen yritys kaivaa kultaa Lappiäidin povesta. ”Kulta” Korhonen sai myös aikakirjoihin jääneen lempinimen ”kone” Korhonen.

Ensimmäinen Åkerman -kaivukone kulkeutui sitten pois tunturista vaikeuksien kautta Ouluun rakennustyömaille, mutta Korhonen pysyi poissa Suomesta vuosikaudet velkojiaan pakoillen. Hän nimittäin pakeni epäonnistuneen koneinvestoinnin jälkeen Suomesta reppu täynnä velkakirjoja. Korhonen asettui loppuelämäkseen eli vuoteen 1989 asti Tukholmaan asumaan, vaikka Suomen kultamaille palasikin myöhemmin useasti uudestaan.

Lemmenjoella kullan kaivaminen tyrehtyi kullan hinnan rajuun laskuun 50 -luvulla ja valtauksilla oli aika hiljaista läpi 60- ja 70 -lukujen. Vasta konekaivun yleistyminen elvytti kullan kaivamista ja kasvatti uudestaan kullankaivajien määrää Lemmenjoella. 

  • Array
  • Array
 

Inarilainen Risto Mäläskä on yksi Lemmenjoen koneellisen kullankaivuun pioneereista, joka kehitti toimivan koneketjun. Hän rahtasi ensimmäisen koneen Korhosen jälkeen Lemmenjoelle yli 20 vuotta myöhemmin. Mies toi traktorikaivurin Miessin keskijuoksulle, omalle 30 hehtaarin kokoiselle valtaukselleen vuonna 1976. Mäläskä oli saanut kultakuumeen jo äidiltään, joka toimi 50 -luvun alussa emäntänä kultamailla. 

Traktorikaivurin lisäksi Mäläskällä oli rumpuseula ränneineen. Myöhemmin Mäläskä kuljetti Miessille myös useampia kaivukoneita ja puskutraktorin. Mäläskän voidaankin laskea olevan Lemmenjoen ja etenkin Miessin konekaivun yksi suurista. Aikakirjat kertovat hänen löytäneen kultaa yhteensä toistasataa kiloa. Mäläskän valtauksilla kaivetaan yhä, mutta muitten toimesta.

Lue Konepörssin sivuilta tarina kullankaivajien lopetustunnelmista.

Lähteet: www.kullankaivajat.fi, Sankareita, Veijareita ja Huijareita (Seppo Partanen), Kultakuume - Lapin Kullan historia (Herman Stigzelius).

Olli Päiviö
Olli Päiviö Yli 30 vuotta maarakennusalan toimittajana työskennellyt Olli Päiviö on Konepörssi-lehden työkonepuolen toimituspäällikkö. Hänellä on pitkä kokemus maarakennusalasta, sen työmenetelmistä sekä erilaisista koneista ja laitteista. Artikkelituotannon lisäksi valokuvaus sekä videotuotanto kuuluvat toimenkuvaan.

Kommentit

OK
  • Rekisteröityminen
    kannattaa!

    Pyyhkäise, niin teidät miksi
  • Yhdet tunnukset käyvät
    kaikilla Nettix-sivustoilla.

  • Suosikkilistasi pysyy
    ajantasalla joka laitteessa.

  • Saat samat hakuagentit
    käyttöön kaikkialla.

Rekisteröityminen on yksityiskäyttäjälle ilmaista:

-

 

,

, cm3, kW

 /3 
.

Uusi maksutapa - Mobiilimaksu

Mobiilimaksu on uusi helppo ja nopea maksumuoto, jolla voit maksaa suoraan puhelinlaskullasi ilman rekisteröitymistä suoraan Internet-selaimesta.

Palvelu toimii kaikilla laitteilla, kuten matkapuhelimet, tabletit ja tietokoneet, joissa on Elisan, Saunalahden, Telian tai DNA:n data-yhteys. Mobiilimaksun käyttäminen on mahdollista, kun käytät laskutuskelpoisen liittymän datayhteyttä. Elisan ja Saunalahden liittymillä Mobiilimaksu on mahdollinen millä tahansa yhteydellä (vaatii liittymän numeron syöttämisen).

TAI

 

 

Kirjaudu sisään

Näytä
tai

Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

Haluatko poistaa kuvan?

Unohditko salasanan?

Haluan vastausviestin

Anna lähettämämme koodi

Koodi on lähetetty osoitteeseen

Salasanan uusiminen

Näytä