Myyntipäällikkö Jouni Kainulaisen mukaan kysyntä on ollut historiallisen hyvää eikä mikään viittaa siihen, että tuuli olisi lopahtamassa purjeista jatkossakaan.
Kainulainen kertoo monen asiakkaansa aloittavan hakebisneksensä hakkurilla, jonka voimanlähteenä on 200 - 250 hv:n traktori. Tällainen asiakas on tyypillisesti viljelijä tai urakoitsija, joka tarvitsee kesäsensongin aikana vahvaa traktoria muissa töissä. Motiivia hakkeen tuottamiseen lisää tällöin tarve löytää koneelle hyötykäyttöä myös muuten hiljaisina talvikuukausina.
Traktorihakkurilla tuotetaan vuodessa haketta noin 15.000 - 40.000 irtokuutiota. Osa yrittäjistä yksinkertaisesti vie tavaran lämpölaitokseen, osa toimii itse myös lämpöyrittäjänä tai on osallinen haketta hyödyntävässä lämpöosuuskunnassa.
Ruokahalu voi kuitenkin kasvaa syödessä ja toiminta laajentua selvästi suurisuuntaisemmaksi. Yrittäjä alkaa tällöin toimittaa haketta esimerkiksi läheisen kaupungin tai muun taajaman isompiin lämpölaitoksiin, mikä edellyttää samalla kaluston päivittämistä uudelle tasolle.
Isompi hakevirta edellyttää laajempaa hankinta-aluetta, mikä voi venyttää tuntuvasti kuljetusmatkoja. Reissujen pidentyessä 150 - 200 km:iin traktori vaihtuu nopeampaan kuorma-autoon, joka tarjoaa samalla alustan järeämmille hakettimille. Tämä onkin yleensä tarpeen koska volyymien kasvaessa lisää tehoa tarvitaan myös itse haketukseen.
-Traktorihakettimella tuotetaan tunnissa yleensä 40 - 70 irtokuutiota haketta, kuorma-autojen alustoille asennetuilla järeämmillä laitteilla tuplasti enemmän.
Kuljetuskalusto on kuitenkin kallista ja hakebisnes sesonkiluonteista toimintaa. Investoinneissa lähdetäänkin yleensä varovasti liikkeelle.
-Isompi toiminta aloitetaan monessa tapauksessa käytetyllä kuljetuskalustolla.
Vain vähän sähköä
Hakkeelle toivottiin takavuosina kasvavaa roolia myös sähkön tuotannossa, nyttemmin ajatus on jäänyt taka-alalle. Myös Kainulaisen havaintojen mukaan hakkeen käyttö sähkön tuotantoon on vähenemään päin.
Yksi syy innostuksen hiipumiseen lienee sähkön halpa hinta. Vaikka energiapuu olisi metsästä kerätessä lähes ilmaista, tilin tekeminen tästä tuotetulla sähköllä jää helposti haaveeksi koska toimintaketjun kustannukset kasvavat helposti liian suuriksi suhteessa tuotteen hintaan. Näin etenkin ilman merkittäviä tukiaisia.
Aivan kokonaan hake ei silti ole pudonnut sähköntuotannostakaan. Kainulainen kertoo mielenkiintoa riittävän edelleen pienille sekä sähköä että lämpöä tuottaville chp -laitoksille.
-Chp -laitoksia on hankittu ainakin Itä-Suomen suurille maatiloille, jotka kuluttavat paljon sähköä ja lämpöä.
Chp -laitoksia on käytössä myös Kanadan kylmillä, harvaan asutuilla seuduilla, joissa sähköverkkoa ei ole tarjolla välttämättä lainkaan. Riippumattomuus verkosta kiinnostanee nyt monia suomalaisiakin. Vaikka verkon kattavuus on meillä toistaiseksi erinomainen, maaseudun asutuksen ja toimintojen hiljeneminen heittää kovan haasteen tämän ylläpidolle jatkossa.
Verkon piirissä olevien asiakkaiden lukumäärän pienentyessä ja sähkön kulutuksen kutistuessa päädytään lopulta tilanteeseen, missä kalliin siirtoverkon rakentaminen ja ylläpito ei ole yksinkertaisesti enää järkevää. Ja jo ennen tätä viimeistä rajaa verkon aiheuttamat kustannukset asiakasta kohti eli sähkön siirron hinta alkanee monessa tapauksessa koetella monen asiakkaan kipurajoja.
Kainulainen ei kuitenkaan ole vielä tähän menessä kuullut tapauksista, joissa joku isompi yhteisö olisi irtaantunut siirtoverkosta ja jättäytynyt kokonaan oman sähköntuotannon varaan. Syy lienee siinä, että itsetuotettu sähkö on vielä toistaiseksi verkkosähköä kallinpaa hankalimmillakin verkkoalueilla.
Tarjonna kasvu laskee
Haketukseen käytetävä energiapuu on yleensä latvuksia, oksia ja muuta hakuutähdettä, jota syntyy ainespuun korjuun yhteydessä. Tämän takia energiapuuta on tarjolla eniten silloin kun kuitu- ja tukkipuun korjuuta tehdään vilkkaasti. Kuten nyt.
Tarjonnan lisääntyminen pyrkii tässäkin tapauksessa laskemaan tavaran hintaa. Kainulaisen mukaan energiapuusta maanomistajalle maksettava hinta onkin painunut nyt todella alas.
-Tien varteen toimitetulla energiapuulle löytynee kyllä ottaja mutta hakkuutähteen keruun ja käsittelyn tarjoama tuotto maanomistajalle jää kyllä olemattomaksi.
-Maanomistajan hyöty rajoittuu monessa tapauksessa lähinnä hakatun alueen siistimiseen. Paljon energiapuuta jääkin Kainulaisen mukaan tällä hetkellä korjaamatta.
Haketus kiinnostaa silti uusiakin yrittäjiä. Kainulainen kertoo kysyntää olleen viime aikoina erityisesti kevyemmille, traktorikäyttöisille hakettimille, joiden myynti Suomessa toteutetaan Valtran kautta.
-Valtran myyntiorganisaatio kattaa lähes koko Suomen ja pystyy tarjoamaan asiakkaalle tämän tarpeisiin sopivan haketin & traktori -yhdistelmän. Järeät hakettimet Kesla myy suoraan tehtaaltaan.
-Kaupanteon yhteydessä varmistetaan hakettimen, tämän alustan ja tarpeellisten varusteiden toimivuus pakettina.
