Kasvituotannon asiantuntija Teemu Rekola Pro agriasta kertoo suoraan yläpuolelta otetun kuvan kertovan paljon enemmän pellon kasvustosta kuin alueen katseleminen sivusta. Yläpuolelta otetussa kuvassa kasvit eivät peitä takanaan olevia kasveja näkyvistä kuten tapahtuu peltoa maan pinnalta katsottaessa.
Droonin avulla tehtävässä ilmakuvauksessa viiden hehtaarin peltoalasta otetaan noin sata valokuvaa, jotka yhdistetään yhdeksi kuvaksi. Yhdistämisen tekee tietokone, joka yhdistää palaset toisiinsa samaan tapaan kuin palapelin tekiijä.
Tehtävä ei ole aivan yksinkertainen, kuvien analysointi ja kokonaiskuvan luominen edellyttää vaativaa laskentaa. Viljleijöiden onneksi tätä voi kuitenkin ostaa kohtuuhinnalla monistakin eri pilvipalveluista.
-Yhdistetyn, koko aluetta kuvaavan ortoilmakuvan hinta on tyypillisesti satasesta muutamaan sataseen.
Mielenkiinto motiivina
Kuluttajaluokan drooneja kameroineen ja ohjauslaitteineen voi ostaa esimerkiksi marketeista suunnilleen tuhannella eurolla. Hintataso on pysynyt kutakuinkin paikallaan viime vuodet.
-Suunnilleen viiden viime vuoden kuluessa hinnoissa ei ole nähty isoja heilahteluja tai trendiä mihinkään suuntaan.
Taloudellisesti ajatellen hankinta voi mennä plussan puolelle tapauksissa, missä kuvaus auttaa viljelijää tekemään satoa tuntuvasti parantavia toimenpiteitä. Rekolan mukaan hankintojen motiivina on kuitenkin useammin kiinnostus teknologiaan kuin puhtaasti taloudellinen ajattelu.
Tarjolla myös satelliitista otettua kuvaa
Ylhäältä otettua peltokuvaa tarjoavat myös satelliitit. Euroopan Sentinel -satelliittiohjelman ansiosta suomalaistenkin viljelijöiden käytössä on laadukasta ja lähtökohtaisesti ilmaista satelliittikuvaa omasta pellosta.
Pilvisyys voi kuitenkin rajoittaa merkittävästi kasvuston satelliittikuvausta, mikä on järkevintä tehdä Rekolan mukaan suunnilleen kesäkuun aikana. Huonolla tuurilla pilvisyys voi tänä aikana estää tehokkaasti satelliittikuvauksen.
-Itsellänikin on kokemusta kesäkuusta, jolloin satelliittikuvaus oli mahdollista vain yhtenä päivänä.
Tilavuuden mittaus
Drooneja voidaan hyödyntää myös rakennusten kuntotarkastuksissa korkeissa tai muuten hankalasti saavutetttavissa kohteissa. Mielenkiintoinen käyttösovellus monen maatilan kannalta voi olla myös läjijtetyn materiaalin tilavuuden määrittely. Materiaalin laadulla ei ole merkitystä, tämä voi olla esimerkiksi viljaa, haketta tai maa-ainesta.
Tässäkin tapauksessa drooniin kiinnitetty kamera ottaa alueesta ensin satoja ortoilmakuvia, jotka tietokone prosessoi 3D pistepilveksi. Kasan tilavuus määritellään pistepilven perusteella.
-Tilavuusmäärittelyn voi ostaa palveluna samoilta pilvipalveluyrityksiltä, jotka tarjoavat myös yhdistettyjä peltokuvia.
-Myös hinta on suunnilleen sama.
Sensorit halpenevat
Tulevaisuutta ajatellen Rekola odottaa sensoritekniikan halpenemista, mikä voi johtaa droonien tehtäväkentän laajenemiseen. Sensorien avulla pellosta on mahdollista tunnistaa monia eri tekijöitä, joiden perusteella voidaan arvioida myös satomäärä.
Tehtävä on kuitenkin haastava.
-Tähän tarvitaan paljon taustadataa minkä lisäksi satolaskennassa on huomioitava monia eri muuttujia.
Akkutehokas lennokki tutkii ison alueen
Drooneja käytetään myös metsien kuvaamiseen. Metsissä seurattavat alueet ovat yleensä laajoja ja droonien käyttö ammattimaisempaa kuin pelloilla. Eli laitteet ovat kalliinpia ja tehtävät usein vaikeampia.
Vaikka Suomen puuvarat on inventoitu jo nyt varsin tehokkaasti puuston seuraamisessa on tekemistä jatkossakin. Hakkuumäärät ovat nyt valtavia eli puuta poistuu ja uutta puustoa kasvaa nopeasti. Tilanteen seuraamisen merkitystä on samalla korostamassa metsien kasvava rooli hiilivarastoina.
Isojen alueiden kuvaamisessa hyväksi työkaluksi ovat osoittautuneet myös lennokit, jotka ovat drooneja nopeampia ja akkutehokkaampia.
-Keski-Euroopassa lennokeilla on kuvattu kokonaisten kylien peltoaloja yhdellä kertaa.
